Saisko valoa tunneliin, jookos?

Pieni välipostaus...

Joulukuun alussa pikkuliukastumisesta alkanut käsivamma olikin sitten irtirepeytynyt peukun nivelside. Leikkauspöydälle päädyin juuri joulun alusviikolla ja nyt on sitten järkky kipsi kädessä. Maanantaina on tikkien poisto ja saan toivottavasti pienemmän kipsin...yksikätisen elämä on hakalaa ja huumori alkaa loppua tähän vastoinkäymisten tulvaan... Uusi vuosi ja uudet kujeet...ja niin paljon odotuksia, toiveita, haaveita. Olisiko vuosi 2013 parempi kuin tähän astiset?

Appi siunattiin eilen haudan lepoon. Tilaisuus oli todella kaunis ja Eikan näköinen. Raskas päivä, josta jäi kuitenkin kaunis muisto. Erityisen hieno hetki oli kun kesken tilaisuuden pilvet väistyivät auringon tieltä ja päivä paistoi kirkkaana kappelin suurien ikkunoiden takana. Suunnaton rauha oli niin käsin kosketeltava...hyvää matkaa Eikka-rakas...

Blogini varsinainen aihe, laihdutus on tauolla...katellaan tammikuussa. Tällä hetkellä elämässäni on sellainen turbulenssi, että lisästressi vain ajaa minut lopullisesti pois kurssista. Yritän nauttia elämän pienistä iloista, perheestä ja uudesta pikku-ystävästämme, karvapallo Diegosta.

Hyvää Uutta Vuotta...se on parempi, jos vain niin päätän;)

Hidasta, hitaampaa => tavoite karkasi käsistä

Pieniä ja isompia vastoinkäymisiä.. viimeiset pari viikkoa on ollut vaikeita, sitä edeltävät kaksi viikkoa vain hankalia. Tekosyitä tai ei, mutta laihdutusprojektin vauhti on nyt hyytynyt. Onneksi ei ole tarvinnut vielä plussatuloksia katsella ja olen oikeasti onnellinen viimeisimmästä pudotuksesta -1,6kg. Valkun mittari näytti tiistaina tasan 71kg. Tasan kuusi pitäisi repäistä pois ja olisin tavoitteessani...se piti olla jouluna, mutta ei se nyt ole.
Flunssa vei kaksi viikkoa antibiootteineen ja pudotusta oli vaivaiset 200g, sitten juhlin pikkujouluja ja muita kissanristiäisiä viikon ja viime viikon alussa kaivoin pirtelöpussit esiin. Tsemppasin hienosti lauantai-iltaan...ja sitten söin suruuni. Rakas appi nukkui pois lauantaina päivällä ja pirtelöiden vispaaminen ei oikein tuntunut järkevältä eikä olisi kyllä maistunutkaan. Kaikesta huolimatta pudotus oli hieno! Ehkäpä vähän kehaisen itseäni...hyvä! Nyt pitäisi sitten jotenkin selvitä joulusta. Sovittiin valkun kanssa, että rennosti vaan ja jatketaan sitten vuoden alusta uudella innolla. Siihen mennessä on joulu, hautajaiset ja muut hössötykset ohi ja toivottavasti voin taas keskittyä omaan hyvinvointiin ja viedä projektini päätökseen.

Nyt keskityn joulun odotukseen, hauvavauvan odotukseen..Diego tulee viikon kuluttua. Yritän saada joululahjat pakettiin, leivottua jotain joulujuttuja...piparitkin on vielä leipomatta, samoin tortut! Joulukortteja en ole enää vuosiin lähettänyt...
 Kuusenkoristeetkin on kateissa... Olen nimittäin päättänyt, että haluan oikean kuusen ja pahoin pelkään, että koristeet lensivät muutossa tai jo sitä ennen roskiin. Marraskuun jouluintoilu on nyt vähän hakusessa sekin. Pakka on ns sekaisin. Jos jostain saisi kiinni, niin ehkäpä tästä vielä joulu saadaan. ...säälittävää toimintaa...en ole edes kokannut mitään mainitsemisen arvoista. Eineslihapullia oli tänään tarjolla. Turha sitä on kai esittää, meidän talossa asuu nyt suru ja yritän kyllä kovasti luutia sitä pihalle, mutta luultavasti se roikkuu karmeissa tiukasti ihan itse määrittelemänsä ajan.

Ilon pilkahduksiakin on ollut. Ihanat joulukonsertit, ensin Sanjan koulun konsertti ja tyttöjen upea versio Anna Puun Linnuttomasta puusta. Tällä viikolla fiilistelimme Uomarinteen musaluokkien konsertissa ja levynjulkkari keikalla. Kylmät väreet meni pitkin poikin, kun lapset lauloivat upeita sovituksia tutuista ja vähän uudemmistakin joululauluista. Tänään olen sitten lumimyrskyssä autoillessani laulanut mukana levyn ainakin kahteen kertaan. Musta taisi tulla fani:). Joulun hyvä työkin tuli tehtyä. Vein perheemme joulupaketin kirkolle. Joku 7-vuotias tyttö saa toivottavasti ihanan joulun!

Yritän siis olla syömättä itseäni palloksi seuraavien parin viikon aikana. Valitettavan hyviltä ovat pähkinät ja rusinat maistuneet...tiptaptiptap...joulu tulee....